Pikku-ukko on jo puoli vuotta tanaan! Laulettiin me sille Happy Birthday, vaikkei synttarit olleetkaan, mutta puolisynttarit kuitenkin. Aika kylla menee tosi joutuisasti.

Onneksi Linus on nyt parantunut ja on taas oma iloinen itsensa. Han on kovasti innoissaan isoveljien hopottamisista ja kaikista huomionosoituksista. Kun Otso pelleilee, on se Linuksesta tosi kivaa ja pitaa hihkua ja kikattaa oikein kovasti!

Tanaan Linus sai maistaa porkkanaa. Ihmeen hyvin se sita soi, vaikka en edes soseuttanut koneella vaan tilsin haarukalla. Ei tullut ihan samettista silla metodilla. Mutta alas meni kahden naposteluporkkanan verran eli aika paljon. Puurosta (kaura-) Linus nayttaa myos tykkaavan. Annoin tanaan myos aamupuuroa ja nyt illalla toisen pikkusatsin. Puurolle han jo avaa suutaan ja huitoo kasilla hirmuisesti! Jugurtista ei kylla tykatty eilen ollenkaan, kun yritin antaa vauvojen mustikka-vadelma-jugurttia. Suu pysyi visusti kiinni. Bataattia Linus soi kans yks paiva, kun oli jaanyt aikuisilta yli. Ei ollut suolaa. Se maistui ihan kivasti, taytyy sita laittaa lisaa. Taalla on muuten vauvojen soseet kamalan kalliita: semmonen pikkupurkki (pienempi kuin meidan purkit) maksaa 48 senttia, kun niita suomessa saa 23 sentilla!! Tuli ihan yllatyksena, etta ovat noin kalliita. Mun pitaa tehda soseita pakkaseen valmiiksi, niin ei tarvii ostella.

Uusia temppuja Linuksella ei nyt oikein ole, mita nyt se, etta oikean jalan varpaat ovat jatkuvasti suussa... Edelleen kaantyy vain toiselle kyljelleen eika osaa viela kaantya selalleen. Ei myoskaan ryomi, vaikka kovasti nostaa peppua ilmaan mahalla ollessaan. Mutta kun se naama raahaa lattiaa, ei silleen voi menna eteenpain!! :D

Pikku-ukkeli meni asken nukkumaan. Yot ovat olleet nyt hieman parempia kuin silloin kuumeessa. Jospa tama tasta palautuisi normaaliin, kotona Suomessa Linus nukkui yonsa tosi levollisesti. Peukut pystyyn.